LED-valot ovat energiatehokkaita ja ympäristöystävällisiä valonlähteitä, jotka tuottavat vähemmän lämpöä kuin perinteiset valot. LED-valot hyödyntävät sähköenergiaa tehokkaasti ja muuntavat sen valoksi pienellä lämpöhukalla. Perinteiset valot, kuten hehkulamput ja halogeenilamput, tuottavat paljon lämpöä, joka hukkaa energiaa ja lisää ilmastopäästöjä. LED-valonauhat ovat myös pitkäikäisiä ja kestäviä, mikä vähentää jätteen määrää ja säästää kustannuksia.
LED-valonauha on energiatehokas ja pitkäikäinen valaistusratkaisu kasveille. Ne kuluttavat vähemmän energiaa ja kestävät kauemmin kuin perinteiset hehkulamput tai energiansäästölamput. LED-valot myös tuottavat tasaisen ja miellyttävän valon, jonka värisävyä ja kirkkautta voi säätää kasviesi tarpeen mukaan.
LED-valonauhoja on saatavilla eri muodoissa ja kokoluokissa. Esimerkiksi LED-nauhat ovat taipuisia ja helppoja asentaa erilaisiin pintoihin, kuten seinille, kattoihin tai kalusteisiin.
LED-valonauhoja voi hallita joko perinteisillä kytkimillä tai älykkäillä sovelluksilla. Älykkäät LED-valot mahdollistavat valaistuksen ohjaamisen langattomasti esimerkiksi puhelimella tai tabletilla.
LED-valonauhat mahdollistavat kasvien valaistuksen säätämisen eri kasvuvaiheiden mukaan. Meidän LED valonauhat ovat energiatehokkaita, pitkäikäisiä ja monipuolisia valonlähteitä, jotka voivat tarjota kasveille optimaalisen valospektrin (CRI98!) fotosynteesiä, kasvua ja kukintaa varten. LED-valoissa voidaan käyttää eri värisiä valoja, jotka vaikuttavat kasvien morfologiaan, fysiologiaan ja metaboliaan. Kasvien valaisemiseen suosittelemmekin siksi LED-valonauhoja, joissa voidaan myös säätää värilämpötilaa (CCT)
LED-valojen käyttö kasvien valaistuksessa vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja valintaa, sillä eri kasvit reagoivat eri tavoin eri aallonpituuksiin. Esimerkiksi sininen valo edistää kasvien lehtien kasvua ja punainen valo kukintaa. Liian paljon tai liian vähän tiettyjä aallonpituuksia voi aiheuttaa epänormaalia tai hidastunutta kasvua.
Valon väri vaikuttaa kasvien fotosynteesiin ja hormonitoimintaan monin tavoin. Kasvit käyttävät eri aallonpituuksia valoa hyödykseen eri prosesseissa. Esimerkiksi sininen ja punainen valo edistävät fotosynteesiä, jossa kasvit tuottavat sokeria ja happea.
Tutkimuksen mukaan vihreä valo heijastuu kasvin lehdistä, joten se ei ole yhtä tehokas fotosynteesin kannalta.
Toisen tutkimuksen mukaan keltainen ja oranssi valo ovat myös vähemmän hyödyllisiä fotosynteesille kuin sininen ja punainen valo.
Valon väri vaikuttaa myös kasvien hormonitoimintaan, joka säätelee niiden kasvua ja kehitystä. Kasveilla on erityisiä reseptoreita, jotka havaitsevat valon aallonpituuden ja määrän.
Nämä reseptorit välittävät signaaleja kasvihormoneille, jotka vaikuttavat esimerkiksi versojen pituuteen, kukinnan ajoitukseen ja lehtien putoamiseen. Erityisesti punainen ja kaukopunainen valo ovat tärkeitä kasvien päivän pituuden tunnistamisessa. Tutkimuksen mukaan päivän pituus vaikuttaa siihen, milloin kasvit alkavat kukkia tai talvehtia
Valon värin merkitys kasveille on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi kasvihuoneissa tai sisätiloissa kasvatettaessa. Valon värillä voidaan vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti ja runsaasti kasvit kasvavat ja tuottavat satoa. Valon värillä voidaan myös luoda erilaisia tunnelmia ja visuaalisia vaikutelmia maisemasuunnittelussa tai puutarhataiteessa.
Valon voimakkuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun ja kukintaan. Valo säätelee kasvien fotosynteesiä, eli prosessia, jossa kasvit muuttavat valoenergiaa sokeriksi ja hapeksi.
Fotosynteesi on tapahtuma jossa valon energia muutetaan sokeriksi ja hapeksi. Fotosynteesi on maapallon tärkein kemiallinen reaktio ja elämän edellytys. Fotosynteesi on kasvien tärkein energianlähde ja se edellyttää riittävää valon määrää ja laatua.
Valon laatu tarkoittaa valon aallonpituutta eli väriä. Kasvit hyödyntävät erityisesti sinistä ja punaista valoa fotosynteesissä.
Valon määrä tarkoittaa valon intensiteettiä eli voimakkuutta sekä valon kestoa eli päivän pituutta.
Valon voimakkuus vaikuttaa siihen, kuinka paljon fotosynteesiä tapahtuu ja kuinka nopeasti kasvit kasvavat. Liian vähäinen tai liian voimakas valo voi hidastaa tai estää kasvien kasvua.
Valon kesto vaikuttaa siihen, milloin kasvit alkavat kukkia. Jotkut kasvit ovat lyhyen päivän kasveja, eli ne kukkivat vain silloin, kun päivän pituus on alle tietyn rajan. Jotkut kasvit ovat pitkän päivän kasveja, eli ne kukkivat vain silloin, kun päivän pituus on yli tietyn rajan.
Jotkut kasvit ovat neutraaleja eli niiden kukinta ei riipu päivän pituudesta. Kasvien valontarve vaihtelee lajista ja lajikkeesta riippuen.
Kasvattajan on tärkeää tietää, millainen valo sopii parhaiten hänen kasveilleen ja säätää sitä tarvittaessa.
Kuten totesimme, valon kesto vaikuttaa kasvien lepo- ja aktiivijaksoihin. Kasvit aistivat valon laadun, määrän, suunnan ja keston ja käyttävät sitä ohjaamaan niiden kasvua ja kehitystä. Valo on kasville elintärkeää, sillä se mahdollistaa fotosynteesin.
Kasvit tarvitsevat erityisesti siniviolettia, sinistä ja punaista valoa, jotka vaikuttavat kasvin kokoon, väriin, makuun, ravintoarvoihin ja kukintaan . Valon värilämpötila ilmoitetaan kelvineinä (K) ja se kuvaa valon värin sävyä. Kasveille olisi hyvä tarjota valoa vuorokaudessa keskimäärin 1000 luksia noin 10–12 tunnin ajan. Luksit kertovat valon määrän pinnalla. Kasvivalaisimien avulla voidaan lisätä valon määrää ja laatua pimeänä vuodenaikana ja Led-kasvivalaistus lisää kasvien hyvinvointia pimeään aikaan.
Kasvivalaisimia on erilaisia riippuen siitä, mitä kasveja halutaan kasvattaa. Esimerkiksi korkeaksi kasvavat kasvit tarvitsevat tehovalopalaa, joka varmistaa, että kaikki lehdet saavat tarpeeksi valoa. Kasvivalaisimet kannattaa sijoittaa lähelle kasveja, mutta ei niin lähelle, että ne polttavat lehtiä. Kasvivalaisimet eivät välttämättä ole sisustuksen kannalta kauneimpia, mutta ne ovat kasveille hyödyllisiä ja auttavat niitä pysymään terveinä ja elinvoimaisina.
Kun valitset paikkaa LED-valoille, sinun tulee ottaa huomioon kasvien valontarve, tilan koko ja muoto sekä valojen teho ja koko. Yleensä LED-valonauhat sijoitetaan kasvien yläpuolelle, jolloin ne valaisevat kasveja tasaisesti ja tehokkaasti.
LED-valonauhoja on erilaisia tyyppejä ja värejä, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun ja kukintaan eri tavoin. Yleisimpiä LED-valonauhojen tyyppejä ovat:
– Lämmin valo sopii hyvin viherkasveille ja sisällä yleisvalaistukseen esim. viherseinän kasvien valaisuun. Korkean värintoiston lampussa on säädetty lämpöinen valkoinen sävy jossa on hieman kasvien kaipaamaa punaista mukana.
– Punainen-sininen LED-valo: sopii hyvin taimikasvatukseen ja spottivalaisuun yksittäisille kasveille. Lampussa on yhdistetty punaisia ja sinisiä LED-polttimoita, jotka stimuloivat kasvien yhteyttämistä ja kukintaa. Punainen-sininen suhde voi vaihdella eri lampuissa, mutta yleensä se on 2:1 tai 4:1.
– Täyden spektrin (CRI98-CRI100) LED-valonauha: jäljittelee auringonvaloa mahdollisimman tarkasti ja sopii kaikenlaisille kasveille kaikissa kasvuvaiheissa. Lampussa on kaikkia valon värejä punaisesta violettiin. Tämä on paras ratkaisu.
Kun valitset LED-valon väriä, sinun kannattaa miettiä, mitä haluat saavuttaa kasveillasi. Jos haluat nopeuttaa kasvua ja kukintaa, punainen-sininen LED-valo on hyvä vaihtoehto. Jos haluat luoda luonnollisen ja miellyttävän tunnelman huoneeseesi, lämmin-neutraali LED-valo on parempi valinta. Jos haluat olla varma, että kaikki kasvit ja ihmiset tykkäävät siitä, valitse korkean värintoiston valonauha (CRI+95)
Yksi tärkeä tekijä LED-valojen käytössä on niiden etäisyys kasveista. Liian lähellä olevat valot voivat polttaa tai stressata kasveja, kun taas liian kaukana olevat valot eivät anna tarpeeksi valotehoa. Oikea etäisyys riippuu LED-valojen tehosta, kasvien lajista ja kasvuvaiheesta.
Valojen etäisyys kasveista riippuu valojen tehosta ja kasvien lajista. Yleisohjeena voidaan sanoa, että mitä tehokkaampi valo on, sitä kauempana se voi olla kasveista.
Mittaa etäisyys valoista kasveihin ja säädä tarvittaessa. Voit käyttää mittanauhaa tai viivainta mittaamiseen. Jos valot ovat liian lähellä, nosta niitä ylöspäin tai siirrä niitä kauemmas kasveista. Jos valot ovat liian kaukana, laske niitä alaspäin tai lähennä niitä kasveihin. Tarkkaile kasvien reaktiota valoihin ja tee lisäsäätöjä tarpeen mukaan. Kasvit voivat osoittaa stressiä esimerkiksi kuihtumalla, kellastumalla tai ruskettumalla.
Kasvit tarvitsevat myös pimeää aikaa lepäämiseen ja aineenvaihduntaan. Siksi on hyvä asettaa ajastin valojen päälle- ja poiskytkemiseksi, jotta kasvit saavat sopivan pituisen valoisaan ajan vuorokaudessa.
Ajastin voi olla mekaaninen tai digitaalinen. Mekaaninen ajastin on yksinkertainen ja edullinen, mutta se ei ole kovin tarkka eikä mahdollista erilaisia ohjelmointeja. Digitaalinen ajastin on tarkempi ja monipuolisempi, mutta se vaatii sähkövirtaa toimiakseen.
Ajastimen asettaminen riippuu kasvien lajista ja kasvuvaiheesta. Yleensä viherkasvit viihtyvät 12-14 tunnin valoisassa ajassa vuorokaudessa, kun taas kukkivat ja hedelmälliset kasvit tarvitsevat 16-18 tunnin valoisaa aikaa vuorokaudessa.
Ajastimen asettamisessa kannattaa myös huomioida luonnonvalon määrä ja vuodenaika. Talvella voi olla tarpeen lisätä keinotekoisen valon määrää, kun taas kesällä voi olla tarpeen vähentää sitä tai siirtää sitä iltaan tai aamuun.
LED-valonauhoilla voi luoda optimaaliset olosuhteet eri kasvilajeille, sillä niiden avulla voi säätää valon väriä, voimakkuutta ja kestoa. LED-valot ovat myös energiatehokkaita ja pitkäikäisiä, mikä vähentää sähkönkulutusta ja ympäristövaikutuksia. LED-valot sopivat erityisesti sisätiloissa tapahtuvaan kasvien viljelyyn, kuten hydroponiikkaan tai aeroponiikkaan.
LED-valoilla voidaan simuloida luonnonvaloa tai luoda erilaisia valospektrumeja, jotka vaikuttavat kasvien kasvuun, kukintaan ja aineenvaihduntaan. LED-valot mahdollistavat siis kasvien räätälöidyn valaistuksen, joka parantaa niiden terveyttä ja tuottavuutta.
